Ensiksikin päätimme perjantaina lähteä ajoissa Suwoniin, joka on noin 1-1,5h juna/metro matkanpäässä Soulista. Sieltä vielä hyppäsimme 45min bussiin jossa +30 asteen ilmalla hiki todellakin nousi pintaan. Siinä ilmastoimattomassa, kenonahka penkkisessä bussissa istuttua tuli kyllä ikävä express bussia!
Viimein sitten saavuimme määränpäähän eli folk villageen. Heiti portilla joukko tyttöjä juoksee kikatellen mun luokse ja kysyy saako ottaa kuvan mun kanssa :D Tuli huikea julkkis fiilis! Eikös se pitäs olla toisin päin. Minunhan niitä kuvia pitäs ottaa random korealaisten kanssa.
Huolimattomuuttani, mulla loppu kameran akku heti alkumetreillä mutta tällaista sain haalittua;
Pitkän päivän turisteilun jälkeen vuorossa olisi ollut suihku ja muitten vaihtareiden tapaaminen koululla, ennen kuin olisimme lähteneet jump esitystä katsomaan, mutta takaisin tullessa huomattiin että kello on jo niin paljon, ettei meille jää aikaa edes mennä kotiin. Odoteltiin sitten siinä muita bageleiden ääressä ja liityttiin sitten ryhmän mukaan jump showhun mennessä.
Jump show on siis sellainen komedia/taistelulaji esitys. http://www.youtube.com/watch?v=V5S17Z9Kg9A&feature=player_embedded
Meillä ei ollut mitään ennakko odotuksia, joten show oli suuri positiivinen yllätys. Yllätys oli sekin että tämä tyttö joutui mukaan esitykseen! Tuli sitten vedettyä omia taistelu liikkeitä ja flirttailtua esiintyjien kanssa.
Ei ehkä edustavinta kuvamateriaalia minusta mutta eipä ollut vallinnan varaa. Nämäkin kuvat on pöllitty Suheilan ja Kattan blogeista kun omia ei ole :/Tämän jälkeen tuli vielä lähdettyä ruotsi tyttöjen kanssa viihteelle. Suheilan ruotsalaisia kavereita Busanista (kaupunki Korean etelä rannikolla) oli käymässä ja olin luvannut tulla tapaamaan heitä.
Sitten lauantaina olikin vuorossa aikainen herätys ja retki Bukhansan Kansallispuistoon vaeltamaan. Päätimme ottaa infopisteen suositteleman reitin, noin 6-8km ja ajattelimme selviävämme siitä helposti. Ensimmäiset kilometrit menikin oikein hyvin, mutta sitten maasto muuttui tosi kivikkoiseksi ja mitä lähemmäs huippua pääsimme sitä jyrkemmäksi maato muuttu. Loppu tuntukin sitten ikuisuudelta. Huipulle päästyttyä tuli fiilis että kaikki oli sen arvoista, kun näki nämä maisemat;
Ei tuo alas tulokaan mikään ihan helpoin ollut...
Sunnuntai oli pyhitetty Lotus Lantern Festivalille, jonne lähdin Alexan ja Sanaan kanssa. Pojat tulivat sitten perässä Hooters käynnin jälkeen hyvin pettyneinä. Musta tuntui että saivat enemmän silmänruokaa näistä pikkutytöistä...
Ilta oli ihana ja kaunis, enkä olisi millään halunnut lähteä kotiin mutta uni painoi jo silmissä.
Oli ihan mahtava viikonloppu! En vaihtaisi ikinä :)
No comments:
Post a Comment